Nyt jo lopettamassani Ihmistä Etsimässä -blogissa kirjoitin moneen otteeseen siitä, kuinka minua on aina hämmästyttänyt se miten sokeita ihmiset ovat omalle toiminnalleen. Esimerkiksi hätkähdyttävän monet ihmiset sosiaalisessa mediassa eivät arvosta toisiaan ja toistensa hengentuotteita vaan negatiivisuus, ivallisuus ja usein suoranainen ilkeys ja hyökkäävyyskin tekijää kohtaan on maailman tapa.
Mitä maailman isokenkäiset ja -rikkaat edellä, sitä somen kasvottomat tavan tallaajat perässä.
Olen myös keskustellut toisten kirjoittajien kanssa samasta asiasta ja huomannut, että ilmassa on yleensäkin paljon tarkoituksellista tölvimistä, loukkaamisen halua ja toisaalta uhriutumista, joka tulee usein esiin reaktioina kirjoittajiin, heidän aikaansaannoksiinsa ja kirjoittajilta saatuun kritiikkipalautteeseen.
Eräänä hyvänä esimerkkinä tästä on Runoja Rakkauden Ripulista -sanaseppo Tapani Tulla, joka on saanut sosiaalisessa mediassa paljon huomiota teksteillään. Itsekin olen seurannut miehen tietä pitkään ja arvostan suuresti hänen tapaansa kuvata ihmistä ja maailmaa suoraan, rehellisesti, raadollisesti, joskin usein myös hyvin monitulkintaisesti. Siinä on haastetta monenlaisille tossunkuluttajille, minä itseni mukaan lukien.
Tapani Tulla on ollut uransa alusta saakka kiusaamista ja häiriköintiä vastaan ja siksi on paitsi tietyllä tavalla yllättävää, myös huvittavaa ja ironistakin, että häntä itseään pidetään usein räyhäävänä pellenä. Hänen tapaansa toimia ei kuitenkaan kuulu koskaan hyökätä ensin, vaan ainoastaan puolustaa itseään tarvittaessa.
Loppujen lopuksi jokainen, joka astuu ulkopuolelta kirjoittajan maailmaan määrittelee ne rajat ja säännöt, joiden mukaan kanssakäyminen ja ajatustenvaihto kirjoittajan ja lukijan välillä etenee. Tapani mukautuu niihin, mutta kuten arvata saattaa, hyvin harva kestää Tapanin harrastamaa peilaamista kovin pitkään. Usein ihmiset loukkaantuvat (useimmiten omasta käytöksestään), suuttuvat ja poistuvat takavasemmalle teatraalisen murmutuksen ja paheksunnan saattelemana.
Loistavan suoraviivainen ratkaisu ja mahtavien aplodien paikka, turhaa draamaa ei kukaan kaipaa.
Tapani Tulla kirjoittaa lukijoille aforismeja ihmisestä, ihmisyydestä ja kaikesta ihmissuhteisiin liittyvästä omalla kirjoittajan äänellään, suoraan ja anteeksipyytelemättä. Hänen agendaansa ei kuulu konfliktien aiheuttaminen, mutta jos joku hyppää pöydälle saa hän itse tuta sen, mitä hän omalla palautteellaan vastauksekseen ansaitsee. Tulla ei käy toisten ihmisten profiileissa arvostelemassa heitä, mutta jos joku astuu hänen areenalleen, on tämän syytä varautua rehelliseen leikkiin.
Tapani Tulla ei usko silotteluun eikä loputtomaan ymmärtämiseen. Miksi kuluttaa aikaa varovaiseen ohjailuun, kun napakka ja suora puhe hoitaa asian nopeammin ja tehokkaammin? Tapanin maailmassa totuus on karu mutta vapauttava, sillä joskus suorat sanat ovat ihmiselle ainoa tapa kohdata todellisuus ja itsensä. Tapani Tulla ei kumarra algoritmien alttarille eikä odota suosionosoituksia – oikeudenmukaisuus kun ei tarvitse aplodeja vaan toimintaa.
Hän, joka tulee pätemään kirjoittajan tuotoksista ei ansaitse mitään muuta kuin hyvin harkitun ja sopivan tekstuaalisen vastapallon kuuppaansa. Jos joku loukkaantuu saadessaan muistutuksen hyvien tapojen tarpeellisuudesta, niin se on hänen asiansa. Kaikin puolin sattuva palaute.
Toisaalta yhtä selvää on se, että rehellisyyttä ei voi eikä saa käyttää tekosyynä julmuudelle.
Muistan Tapani Tullan joskus todenneen, ettei hänkään aina onnistu erottamaan kommentoijan muutamasta sanasta ilkeyttä tyhmyydestä eikä tietämään vastapelurin promilleja tai kykyä ajatella selkeästi. Juurikin näin, aina on hyvä muistaa, että me ihmiset emme ole kaikki samanlaisia emmekä yhtä kattavalla maailmankuvalla, säkenöivällä ajattelulla, maalaisjärjellä tai loistavilla sanavalinnoilla varustettuja.
Kuitenkin se, että ihmiselle tehdään tiettäväksi hänen kyseenalaisen käyttäytymisensä ja ilmaisunsa haasteita ei ole pahuutta vaan oikeudenmukaisuutta. Jos epatto ei osaa asian selväksi tekemisestä huolimatta säädellä sanaisen arkkunsa avatessaan omaa tekstuaalista ja henkistä pidätys- ja säätelykykyään, niin kommentoijien joukosta pääsee omaan rauhaan hyvin nopeasti ja kivuttomasti – toisaaalta ovi on auki niin ulos kuin sisäänkin.
”Sisään tai ulos, kaikki on hyvin niin kauan kuin ainoat jotka valittavat ovat hänen profiilinsa saranat.”
Pistämättömän terävästi muotoiltu.
Vedenjakajalla,
IE
Kuva: Keinoälyn tuote
Vedenjakajalla Facebookissa: https://facebook.com/Vedenjakajalla
Vedenjakajalla Instagramissa: https://instagram.com/Vedenjakajalla
Vedenjakajalla-blogisivu: https://vedenjakajalla.fi/blog