Suuntaan aalloppini kohti kesälomaa tänään. Oi kesäloma, mikä ihana tekosyy…
Tarkoituksenani on seikkailla kauniissa kesä-Suomessa monilla nimeltä mainitsemattomilla paikkakunnilla, vaikkakin ne teistä, jotka minut tuntevat tai ovat seuranneet kirjoituksiani edellisen, nyt jo kuoppaamani blogin puolella arvannevat minne aion vähintäänkin jalanjälkeni tällä lomalla jättää.
En ole lomani alkamisesta kuitenkaan varsinaisen iloinen, minkäänlaisesta riehakkuudesta puhumattakaan. Tämä johtuu muun muassa lomani lyhyydestä ja vastapainona sen yhteyteen ymppääntyneestä ohjelmasta eli lomassani on hienoista suorittamisen makua, joka on etenkin tänä vuonna alkanut härnätä allekirjoittanutta aikaisempaa enemmän.
En halua teidän kuitenkaan käsittävän väärin.
Kyse ei ole siitä ettenkö halua matkustella, elää ja kokea, eikä siitäkään ettenkö haluaisi viettää aikaa kanssaihmisteni seurassa.
Toisaalta kyse on siitä, että olen vähän kerrassaan alkanut kuunnella itseäni ja kaikkea sitä mikä on itselleni tärkeää ja arvokasta eri tavalla kuin aikaisemmin. Paradoksaalista kyllä, olen löytänyt omaa itseäni ja arvoani sen kautta, että yllättävän monet ennen piireihini kuuluneista ihmisistä näyttävät siirtäneen minut mappi Ö:hön elämänsä tärkeiden vaikuttajien tieltä. Good riddance.
Viime kesän katkerien tapahtumien ja niistä seuranneen oman itsensä ja sydämensä tutkimisen jälkeen, tuo on kuitenkin ainoa tapa toimia ja toisaalta ainoa tapa ”antaa hyvän kiertää” (tjsp). Antaa huomionsa ja aikansa itselleen ja jos jotain jää ylitse, niin sitten voidaan vanhaa vertauskuvaa lainaillen harkita happinaamarin asettamista kanssamatkustajien kasvoille. Nimimerkillä ISO JOS.
Näillä pelimerkeillä tänään.
Vedenjakajalla,
IE
Kuva: NatureFriend / Pixabay
Vedenjakajalla Facebookissa: https://facebook.com/Vedenjakajalla
Vedenjakajalla Instagramissa: https://instagram.com/vedenjakajalla