Jokainen meistä on oman aikansa lapsi, oman aikansa kasvatti. Katselin viime viikon perjantaina YouTubesta yhden kaikkien aikojen suurimman musiikillisen suosikkini Genesiksen viimeistä konserttia Lontoon O2-areenalta maaliskuulta 2022. Olen seuraillut ja fanittanut näiden herrasmiesten tekosia teini-iästä lähtien, joten tuon herkkupalan löytäessäni olin hyvin tyytyväinen. Konsertti oli… Lue lisää »Oman aikansa lapsi
”Palikat vaihtoon!”, sanoi jääkiekkoilija kun rystysillään rujoa rakkautta vastustajan tähtipakin leukaperiin jakeli. Selvennettäköön nyt kuitenkin, että tässä yhteydessä ei ole oikeasti kysymys minkäänlaisesta väkivaltaisesta ruumiinkulttuurista, kunhan vaan kokeilen jälleen kerran uutta WordPress-lisäosaa (alias ”palikkaa”), jonka avulla saisin vihdoinkin myös nuo pari päivää sitten kiroamani RSS-kuvansiirrot… Lue lisää »Palikat vaihtoon
Tasan ei käy onnen lahjat. Muissa suhteissa paluuni blogien maailmaan on sujunut suurin piirtein odottamani mukaisesti, ainoita ongelmia ovat aiheuttaneet blogit.fi-sivun uusien blogikirjoitusten lyhyissä esittelyissä toistuvasti näkymättä jäävät artikkelikuvat. Blogialustani ja lähes kaikki sen kilkkeet läpikäyneenä ja/tai uusineena on kiltisti sanottuna ollut suhteellisen frustroivaa joutua… Lue lisää »Onnen lahjat
Aika, tuo elämässämme huseeraava vinkeä veijari on monivaikutteinen ja -muotoinen, jos toden totta monitaitoinenkin. Siinä, missä aika muistuttaa meitä tämänkertaisen elämämme rajallisuudesta, se tuo myös omanlaistaan lohtua tämän elämän onnettomuuksiin ja pettymyksiin. Sen lisäksi, että ajan kuluminen tuo rauhaa ja mahdollistaa toipumisen, se toisaalta myös… Lue lisää »Vinkeä veijari
Tässä sitä nyt sitten ollaan eli palaamassa takaisin ihmisten ilmoille, sanonnan monessakin merkityksessä. Huomisaamuna on nimittäin taas aika siirtyä sorvin ääreen, taakse on jäänyt kahden viikon miniloma, jonka kohdalla voi aivan aiheellisesti kysyä mitä siitä jäi käteen? Totta puhuen ja suoraan sanoen ei riittävästi. Niin… Lue lisää »Ihmisten ilmoille
Verratessani Ihmistä Etsimässä -itseäni Vedenjakajalla -itseeni niin ihmisenä kuin kirjoittajanakin, tunnen olevani tällä hetkellä paremmassa paikassa ja toisenlaisessa tunneviitekehyksessä, kuin missä olin viime vuoden kesästä IE-blogini päättymiseen saakka tämän vuoden maaliskuussa. Sisäinen välietappi kaiken tapahtuneen läpikäynnissä, jotenkin noin tilanteeni nyt itsessäni näen ja koen. Etenkin… Lue lisää »Välietappi
Jokaisessa uudessa alussa piilevät omat mahdollisuutensa. Toisaalta uusi alku tuo mukanaan usein myös haasteita, sen on saanut tässä Vedenjakajalla -blogin aloittajaisiksi taas itsekin huomata. Paitsi kaiken aloittamiseen liittyviä teknisiä otatuksia, on vastassa ollut myös vähemmän teknisiä haasteita – kutsuttakoon niitä tässä yhteydessä vaikka tekstuaalisen pärstäkertoimellisiksi.… Lue lisää »Haasteita
Suuntaan aalloppini kohti kesälomaa tänään. Oi kesäloma, mikä ihana tekosyy… Tarkoituksenani on seikkailla kauniissa kesä-Suomessa monilla nimeltä mainitsemattomilla paikkakunnilla, vaikkakin ne teistä, jotka minut tuntevat tai ovat seuranneet kirjoituksiani edellisen, nyt jo kuoppaamani blogin puolella arvannevat minne aion vähintäänkin jalanjälkeni tällä lomalla jättää. En ole… Lue lisää »Kesäloma, mikä ihana tekosyy
Joistakin ihmisistä sanotaan, että he ovat muodonmuuttajia. He saattavat jopa ylpeillä asialla ”kännissä ja läpällä” aivan julkisesti itsekin, tietäen kuitenkin täydellisen hyvin mitä kaikkea he haluavat tuon omaksumansa, koko ajan muuttuvan roolinsa avulla saavuttaa. Mutta keitä tai mitä ovat muodonmuuttajat? Muodonmuuttajat ovat ihmisiä, jotka osaavat… Lue lisää »Muodonmuuttaja
Lieneekö jossakin internetin raukoilla rajoilla blogien hautausmaa, jonne puhkikalutut, läpijauhetut, maailman ja lukijoiden unohtamat blogit raahautuvat kuolemaan elefanttivanhusten tavoin? Ehkä, vaikka itse olen tuossa asiassa vain ja ainoastaan huhujen ja kuulopuheiden varassa. Blogeista puhuttaessa itselleni on ollut yllätys, että aikaisemman Ihmistä Etsimässä -blogini tietyt tekstit… Lue lisää »Blogien hautausmaa